Opel Manta-A 70-75

Opel Mantan aika tulla estraadille oli syyskuussa 1970. Manta oli vastaus perhesporttiosastolla muiden valmistajien aiemmin. mm Ford Capri tekemiin malleihin, ja vastaanotto autolle olikin eritt�in suotuisa. Mantan tarkoittaa paholaisrauskua, sulavanmuotoista ja liikkeist� kalaa ja mantaa voidaan todellakin t�llaisena pit��. Alkuvuosien mantoista tuollainen rauskun merkki l�yti etulokasuojista, ilman mit��n muuta mallimerkint�j�. Suoritus/varustetasosta l�ytyiv�t tiedot takaluukusta.

GT oli edelleen tuotannossa, mutta kaksipaikkaisena se ei kyennyt kilpailemaan perhesarjassa. Auto on mielest�ni viel� t�n�kin p�iv�n� sulavalinjaisen n�k�inen py�reinen tuplavaloineen ja luonnossa katsottuna keulan kulma tekee siit� eritt�in h�ijyn n�k�isen. Ajo-ominaisuuksia voidaan pit�� tuonaikaisen mittapuun mukaan eritt�in hyvin�, ja eip� tuolla tarvitse t�n��nk��n ajonautintoa moittia. Kylkilinjan malli on eritt�in onnistunut, etten sanoisi maahtava…Takaa l�ytyv�t nelj�t py�re�t takavalot, ja koko ilme on kuin GT mallista, tosin Gt:ss�h�n ei ole avattavaa takaluukkua. Ainoana miinuksena itse sanoisin �rsytt�v�n tankkausasennon, tankki ja sen t�ytt�aukko kun sijaitsee todella matalalla. Mielenkiintoista on my�s se, ett� Opel esitteli mantan ennen samalle pohjalle perustuvaa perheautoa Asconaa. Suunnittelun l�ht�kohtana lienee ollutkin tehd� sportti ja vastata muiden autovalmistajien haasteeseen, kilpailutoimintaa unohtamatta. Asconan ja mantan ilmanvastuksissa huomaa heti eroja niin, kiihtyvyydess�, huipuissa, kuin erilaisissa suhinoissakin kun molemmilla k�y vuoronper��n p�ryyttelem�ss�, mutta ajettavuus on samanlainen. Samoin kuin olemus sis�lt�kin.

Vuosien 70-72 aikana ikkunoiden v�lill� ei ole mink��nlaista tolppaa, ja kun etuovet ovat ilman karmeja se on ik��n kuin Hardtop malli, tosin takalasia ei saa laskettua alas. Sivulle sen voi kuitenkin aukaista. (paitsi perusmallissa) -73 tuo tolppa kuitenkin autoon ilmestyi, ja mm. turvavy�t kiinnitettiin siihen, aiemman takaoviverhouksessa sijaitsevan paikan j�lkeen. Liekk� ollut jonkinlaista treenausta my�hemm�nmallin B-mantan "turvakaarten" rakentelua varten…Huippumalleista, tai optiona tiettyihin malleihin sai mm. py�r�nkaarilistoituksen, samoin kuin helmaan sai listat, ja puskureihin erilliset pystyk�vyt, varustettuna kromeilla ja pelk�ll� kumilla.

Sisusta oli yleens� musta, penkkej� lattiamattoja, kojetaulua, keskikonsolia ym. my�den. My�hemmin tulleiden Berlina mallien my�t� verhoilun pystyi tilaamaan my�s korinv�risen�, vinyylikattoa unohtamatta. My�s ovipahvit tietysti v�rj�tyiss� sisustuksissa olivat samaan tyyliin tehtyj�, lis�ttyn� puukuvioimitaatiolla ovissa. 

Mittarit ovat kaikki kaksipuolaisen ratin takana olevassa suunnikkaan mallisessa puuj�ljitelm�ll� kevennetyss� mittaristossa, kaikki katkaisijat samassa rykelm�ss� siististi sormenp�iden ulottuvilla. (perusmallissa ei puuj�ljitelm��) Auto on viisipaikkainen, lukuunottamatta? SR malleja joissa takapenkin keskell� on er��nlainen nostettu 20 cm leve� patti. (Ko.pattia on muissakin malleissa, mutta suomessa on rekisteriss� SR varusteltuja mantoja jossa henkil�luvuksi on merkattu 4)  Mukavaa takana ei kyll� ole, ainakaan kolmestaan…(puhumattakaan jos autoon on asennettu melko lyhyiden penkkien tilalle esim. uudemman mallin Recarot…)

Mantaa oli aluksi saatavana kolmena versiona. Perusmallista (S) ei juuri mukavuuksia l�ytynyt, mutta Luxus mallista (L) l�ytyi avattava hanskalokero, (ei ole tullut mallia vastaan jossa ei olisi kantta..?)tupakansytytin , my�s takasivulasit olivat avattavat, tavaratilan valo, konehuoneen valo, erilaisen keskikonsolin ja kromatun pakoputken p��n, tuhkakupit takana jne. SR malli (tai SR on lis�varustepaketti) sis�lsi em. lis�ksi pidemm�n ja hienomman keskikonsolin, (oli my�s joissain L malleissa, ja malli muuttui 73�-74) tupakantytyttimen, kierroskukumittarin, kolme keskikonsolin p��ll� sijaitsevaa lis�mittaria,

(�ljynpaine, kello, amppeeri) kaksi kromattua pakoputken p��t�, erilaisen maalauksen, mustan konepellin ja mustat raidat kyljess�. (Tietyiss� l�hteiss� on n�kynyt alkuper�isi� my�s ilman raitoja, en tied� saiko ne ruksattua pois varustelistalta..) Lis�ksi puskureiden pystyk�vyt kromeineen kuului asiaan, optiona saattoi tilata mustan vinyylikaton, sumuvalot (yleens� oli SR paketissa..) Mittaristosta oli valaistu kaikki l�mm�ns��t�vivuston merkit, kuten my�s katkaisijoidenkin merkit, sumareita ja takalasinl�mmittimen nappuloita lukuunottamatta. Kromilistat kaariin ja helmoihin ym. pient�. Optiona oli my�s tilattavissa 1,9S konetta p i e n e m p i 16 S moottori. (Siis SR paketti oli yleens� 1,9 S koneella.) Rengaskoko oli 185/70 SR13, vakion 165/13 sijaan. Vannekokoja oli kaksi, 13" - 5 ja 5,5 tuumaa levein�.

SR paketin historia ei kaukaa tarvitse hakea, siit� oltiin tekem�ss� Rallye Kadetin manttelinperij��..mustan konepeltimaalauksen taika muuten piilee siin� ettei se heijasta ajossa auringonvaloa kuljettajan silmiin..

Moottorivaihtoehtoja oli kaksi, 1600, kahdella eri versiolla, 68 (1,6N)ja 80hv (1,6S) sek� 1900, 90hv (1,9S) versiona. 1972 sai ilmeisesti saksan verotuksen takia my�s 1,2 mallia. Samasta syyst� lienee GT:t�kin sai aikanaan 1,1 koneella, tosin nyky��n malli on harvinainen sill� GT 1,1 autoja ei valmistettu kuin n.3700 kpl ja 1,2 mantaakaan ei lienee l�hes koko 500 000kpl valmistusm��rist� ole montaa prosenttia. Alustaa oli hieman muutettu Kadettiin ja GT:hen verrattuna. Edest� l�ytyi kahdet kolmiotukivarret, kierrejouset, ja poikittainen hammastanko-ohjaus vikkel�mm�ll� v�lityksell� (Isolla ratilla on se edelleenkin hieman hidas.)

Taka-akseli samaa perua kuin kadetissa, kierrejousin varustettu kahdella pitkitt�isell� tukivarrella ja panhardtangolla oleva banjotyyppinen per�, jossa kardaniputki on nivel�ity pohjaan est�en akselia kiertym�st� ja pit�en raidev�lin vakiona. Jarruina levyt edess� ja 9" rummut takana, jarrutehostin. etulevyt kahdella m�nn�ll�, kiinte�ll� satulalla jotka olivat jopa paremmat kuin nykyiset uivat heebelit.

Vaihteistona joko nelivaihteinen synkronoitu laatikko, tai kolmivaihteinen automaatti. Per�v�lityksi� kolme, 3.89, 3.67, 3.44 (my�s 3,70 esiintyy.) Speciaalimalleissa oli 3,18 joka lienee napattu Olympian 1700 ja 1900 malleista. 1200 mallissa oli pienempi vaihteisto, ja per�, samoin kuin takajarrut 200mm, mutta etujarrut sent��n samat kuin 1,9S mallissa.

1972 esiteltiin sitten Berlina malli, jossa siis vaihtoehtoisesti korinv�rinen sisustus, ja listalta pystyi my�s ruksaamaan korinv�risen vinyylikaton. Auto oli eritt�in ylellinen ja v�rivaihtoehtoja oli ruskea, tummansininen ja punertava. Muutoin varustus oli kuin SR malleista kierroslukumittareine ja sport ratteineen. Berlinettaa ennen Irmscherkin oli kerinnyt rakennella mantasta hieman nopeampaa versiota, 1960cc kahdella sivuimuweberill�, Recaron jakkaroilla, j��hdytetyill� jarruilla ja alumiinvanteilla. Yksil�t tuottivat 122hp, huiput olivat 188km/h ja kulutuskin korkeahko 18L sataselle..

Mantan moottorivalikoima olisi saattanut ulottua korkeammallekkin, mutta opelin jo 1970 suunnittelemasta 2,5S 130hv koneella varustetusta, commodoresta napatulla tekniikalla tehdyist� prototyypeist� ei kuitenkaan koskaan tullut tuotantomalleja. Trans Europ Engineering sensijaan rakensi mallista TE2800 version, joka ei siis ollut mik��n tuotantomalli, kuten ei my�sk��n Mike Mayn rakentama Turboversiokaan. TE2800 oli suoraan varustukseltaan kuin SR, mutta siis kuusisylinterisell� koneella. Muitakin pajoja rakesi mantoja mm.Broadspeed, Ottershaw ja t�m� jo mainittu May. N�iden rakentelemat turbolaitteet lienee noita tunnetuimpia.

Saksasta l�ytyy edelleenkin pajoja jotka tekev�t malliin avosarjoja, ja joskus noita joissain kuvissa on n�htykin. Opeli keskittyikin enemm�n ruiskuversion tekemiseen ja kehittelemiseen, ja 1974 esiteltiinkin siiten Manta GT/E. Auto oli varustettu 19E moottorilla, Boschin L-jetronic ruiskutuslaitteilla ja tuotti 105hv tehot. Varusteet autoon otettiin suoraan SR mallista. Ulkoasua muuttiin huomiota her�tt�v�mm�ll� raidoituksella, joka olikin SR paketin raidoitusta paljon leve�mpi. Mantankin kilpailukausi oli menestyksek�s. My�s Suomeen rakennettiin aikanaan ralliin ja radalle muutamia mantoja, mm. ensimm�inen Suomeen tuotu manta tyyppikatsastuksen j�lkeen muutettiin uutena kilpa-autoksi.

Mantan valmistus ulottui vuoteen 1975 jonka j�lkeen tittelin peri uusi B-manta. Malli joka kestikin sitten aina vuoteen 1988...

Manta t�n��n. Ihmisten suuren suosion saavuttanut manta on jo yli 30 vuotias, mutta sen arvostus ei ole "piireiss�" yht��n laskenut. Autoja liikkuu teill�mme yll�tt�v�n paljon, johtuen varmaankin mm.siit� ett� varaosienkaan saatavuus ei ole heikent�nyt mallien kunnossapitoa. Tekniikkaa on yllin kyllin, ainoastaan pelti ja sisustanosien sek� joidenkin koristeosien hankinnassa on nyky��n vaikeuksia. Peltiosia toki saa mm. lokasuojia, py�r�nkaaria sek� vaikkapa tunkin etummaiset tuet, mutta niin sopivuus on useasti luokkaa tee uusi. Esimerkkin� hollannista on saatavana autoon lokasuojia, ja jokainen on erilainen. Pahimmillaan heittoa saattaa olla useita senttej�, jolloin suojan korjaaminen tulee toiseksi vaihtoehdoksi mik�li alkuperinen ei ole kovin paha. Kyselem�ll� etuk�teen eri valmistajien mahdollisista kauneusvirheist�, s��styy satojen markkojen turhauttavilta investoinneilta.

Mantoja on my�s useasti muunneltu. Osa on todella tyylikk��sti rakenneltuja laitteita, mutta valitettavasti useasti autoa on pilattu uskomattomilla virityksill� joita ei haluaisi edes n�hd�. Jopa upeakuntoisista, l�hes virheett�mist� autoista olen n�hnyt levikehirvityksi� rakennettavan, vaikka p�rssist� varmasti muutaman tonnin rakentelukohteita l�ytyisi. Harvinaisempina "malleina" SR s�ilytt�nee statusta, samoin kuin GT/E jota ei ilmeisesti suomeen tuotu, on taattua harrastajan kamaa. Museorekisteriss� oleviakin l�ytyy, ja tulevaisuudessa varmaan viel� lis��kin.

T�n� p�iv�n� mantoja on rekisteriss� Suomessa n.240kpl. (2001/2002)

Manta A	Miljoona mantaa on rullannut ulos tehtaalta	Ei mik��n turha spoileri, painoi keulaa yli 160km/h nopeuksissa n.40kg voimalla maahan

(* SR sis�lsi yleens� suomeen tuoduissa malleissa lukkoper�n)

L�hteet. Das Grosse Opel Manta Buch, Auto und Motor Sport, GM-kirjallisuus (1970-75) Internet,  Jukka K,  ja omat ja kaverien Mantat. 

T: Jyrki S

Paluu