By Mikael K

Lauantai-aamuna herätyskelloni jaksoi soida yhtä reippaasti kuin viikollakin. Perjantain saunailta koetteli turnauskestävyyttäni, mutta nousin silti heti ylös. Herääminen tapahtuisi sitten jonkin ajan päästä. Kauhoessani aamun puuroa naamariin, totesin kelien olevan kohdallaan ja mietin mitä pitikään muistaa ottaa mukaan. Myytäviä osia ja kirjallisuutta, taskulamppu ja muutamia kopioita varaosakirjasta. Taskulamppu ja kopiot helpottaisivat järjestelmällistä penkomista. Lastasin nykyfarmarin ja käynnistin "isolohkokoneen". Ääni oli jotain muuta kuin aidossa wanhan ajan isolohkossa. Tanner ei tömissyt, eikä lintuja tai oravia putoillut puista, joten naapurit saivat vielä siis nukkua. Suuntasin ensimmäisen etapin päätepisteeseen, Linnatuuleen.

Saapuessani Linnatuulen parkkipaikalle, en nähnyt kovinkaan montaa harraste-Opelia. Ajokausi taisi olla siis jo ohi monen harrastajan osalta. Pari Rekord C Coupea ja B Kadett olivat kuitenkin merkki siitä, etten ollut liikkeellä vääränä päivänä. Muitakin laatuajokkeja näkyi, kun katse sahasi kauemmas parkkipaikalla. Totutusti aamun kahvit, teet ja kaakaot valuivat kurkusta alas samalla kuin päivitettiin tiedot viimeisistä projekteista sekä osa- ja autolöydöistä. Pohdittiin myös mitä museoajoneuvo oikein on. Viimeisen vai paskan päälle tehtyjä, kuten Petterin veli asian osuvasti on joskus kiteyttänyt. Kahvien jälkeen tehtiin vielä viime hetken eväshankintoja. Varma huhu kertoi, että paikan päällä olisi jälleen monesta tapahtumasta tuttu kisagrilli. Se Ramin sponsoroima.

Puoli kymmeneltä koneet käynnistettiin ja letka suuntasi Esan Omegan perässä kohti Renkoa. Suorituskykyä tuntui löytyvän, mutta maavaraa ei, kuten Esa totesi. Omegan perässä oli kuomuvaunu täynnä aarteita. Esan kyydissä olivat tutut harrastajanaamat Jussi "Jussi on Jussi" ja Heikki. Muita, jotka näin jo Linnatuulessa olivat mm. Kimi, Teemu, Petteri, Saku, r-racing ja Jukka T. Toinen etappi päättyi Renkoon.

Aurinkoisella pihamaalla olivat tutut kauppiaat, hymyilevä Opel-osakauppias Johan ja "Paakkasen Valinnan" Juha avanneet putiikkinsa. Tuotekirjo oli huomattava. Järjestävän urheiluseuran, vatopelin, omista valikoimista löytyi osaa totutusti wanhasta uuteen ja isosta pieneen malliin. Johanin pihanurmelle levitetty myyntipöytä käsitti alustan puslia, kumeja ja niveliä, maskeja, varaosakuvastoja, laakereita, valoja ja merkkejä sekä brosareita. Juhan valikoimiin kuului uusia osia ja purkuosia, harvemmin nähtyjä Sprint-merkkejä sekä C- ja D-malliin, Ascona/Manta A:n uusi alatukivarsi eteen, kelloja, vaijereita, jarruosaa, mittareita, alustan osaa, käyttöohjekirjoja jne. jne. Lähes kaikkea tuntui löytyvän.

Esan myyntitiskillä oli tarjolla mm. GT-merkityt Festival-vanteet, Kadett B:n tehdasuudet sisälokasuojat, jotka olivat mielestäni kesän kovin löytö sekä Kadett B:n ison tekniikan "päivityspaketti" käsittäen mm. akselistot ja lukkopellin kappaleen jäähdyttimen aukolla. Mikä on muuten tämän paketin varaosanumero? Sen täytyy alkaa varmaankin kuudellatoista, kuten korjaussarjat muutenkin. Muita aarteita olivat pari kantta, nelos- ja kuutoskoneen, läjä Kadett B:n valoja, jäähdytin ja peltiosaa jne jne. Kisagrilli kärvensi kisamakkaraa sopivaan tahtiin. Makkaran kanssa kului sopivasti kovettajaa (sinappi) ja liuotinta (olut). Osa makkaroista jouduttiin pistämään jäähylle, ennenkuin kisagrillin tehot kärventäisivät ne sysimustiksi.

Muutkin harrastajat olivat tuoneet ylimääräisiä laatuosia tarjolle. Kadett B ja Rekord C tuntuivat olevan suosiossa osatarjontaa tarkastellessani. Muutamia muita osia, joita jäi mieleen olivat Kadett B Coupen takasivulasit ympäröivät alumiinilistoitukset, Commodore B:n käsijarrunvaijeri levyjarruille, uudet verhoiluosat mm. Rekord C:hen ja Commodore B:hen, wanhan Blitzin perävälitys, joka ei muuten mahdu ihan minkä tahansa perän kuoriin ja Kadett D GTE:n pyöränaukon levike, jota etsittiin koko päivä. Löytyihän se sitten, kun ostajaehdokas oli jo lähtenyt kotimatkalle.

Sunnuntaina taisivat Rengon pankkiautomaatit olla tyhjänä, kun kesken päivän käytiin hakemassa rahaa lähitienoon automaateista. Jotkut kävivät jopa useammin kuin kerran. On väitetty, että vatopeli olisi kallis mies, mutta en havainnut itse ainakaan tälle väitteelle pohjaa. Vai mitä sanotte siihen, kun vaikeasti löydettävä automaattilaatikon kickdown-vaijeri maksoi 20 ekeä tai käytetty osa kuin osa maksoi vaivaisen eken. Itse ainakin tein hyviä ja edullisia löytöjä mm. vaihdelaatikon osien joukosta. Lisäksi ostin pari tehtaan omaa rekisterikilven kiinnityssatsia. Taas pussihousua onnisti...

Kuten todettu, harrasteautoja oli paikalla vähemmän kuin kesäkuussa. Kadett B -malleja edustivat pari 2D Sedania ja Anssin taatusti harvinainen Kiemen Coupe, jossa oli isot takavalot. Tätä yksilöä oli ihmetelty jo kesäkuun tapahtumassakin. Seitskytäluvun loppupuolen kaluston harvinaisuus, ainakin Suomen oloissa, oli Kadett D GTE. Kolmas erityisen huomionarvoinen yksilö oli Rekord C 4D Sedan alkuperäisellä automaatilla. Kai huomasit takaikkunan alla päivää paistattelevan Automatic-tekstin? Paikalla ollutta 60's & 70's -kalustoa olivat siisti Ascona B, hienot Kadett B:t, kaunis Rekord P2 Caravan, alkuperäishenkinen Rekord B, aina sulavalinjaiset Rekord C:t ja etuvetoaikakauden Kadett D:t. Kuvat välittäkööt sen, mihin sanat eivät kykene.

Over and out,

Mikael