|
OPEL
KADETT B 1965-1973
A-malliin nähden pituutta ja leveyttä oli entisestään kasvatettu, ja autosta olikin tullut viiden hengen kuljetusväline. Auton akselirakennehan on toteutettu kahdella kolmiotukivarrella, ja poikittaisilla lehtijousilla. (1,1 2kpl/1,5-1,9 3kpl) Ohjaus on hammastangolla varustettu. Taka-akselilla pitkittäiset lehtijouset ja lisäksi kardaanin jatkeena putki, tuettuna auton pohjaan. Tämä rakenne estää perän kiertymistä kiihdytettäessä ja akseliväli pysyy joustoliikkeessä samana. Itse kardaaniaksellilla on vain yksi nivel, sen "loppupäässä" (rakennehan on siis samanlainen kuin tuoreimmissa, manta/ascona-a-b malleissa, myöhemmin tosin kuoren materiaalina on käytetty teräsputken tilalta mm.alumiinia, ja myös kardaanin ja kuten vetoakselienkin vahvuudet ovat, niin, valitettavasti heikentyneet…) Vaihteisto autossa oli nelivaihteinen kokonaan synkronoitu. Sähköt löytyi jo 12 volttisena, kuitenkin tasavirtalaturilla varustettuna. Mittaristo oli koottu kolmeen ympyränmuotoiseen tauluun, samasta paneelista löytyy myös sähkökatkaisimet sekä lämmityslaitteen
Samat varusteet luonnollisesti löytyivät Coupe mallista vakiona. Perusmallien pyöränkoko oli 12 tuumaa, Coupessa sekä 1,1S moottorillisista (valinnainen "varuste"..) pyöränkoko oli 13" eteen tulevien levyjarrujen takia. Jarrujärjestelmä oli yksipiirinen, ilman tehostusta. Coupelle luvattiin huippunopeutta 146km/h, joka ei kyllä ihan tainnut täyttyä..muille malleille hieman vähemmän. Rallye 11SR Seuraavan vuoden muutoksiin kuului eräitä pikkuparannuksia, vakiona olevat peruutusvalot kaikissa malleissa ym. Mutta suurimpana 1966 vuoden uutuuksena oli kuitenkin Rallye Kadetin esittely syyskuussa. Se oli yleensä hopeanharmaan värinen, konepellissä kaksi suurta mattamustaa aluetta, sekä kaksi auton kyljessä kulkevaa mustaa raitaa. (Autoa oli saatavana myös "perusväreillä", ainakin todistettavasti kaksi punaista yksilöä suomessa pyörii) Autossa oli etulevyjarrujen lisäksi kaksipiirinen pääsylinteri ja tehostin. Jousitus oli muita malleja jämäkämpi. Jotta auto kulkisi kuten mallimerkinnästä voisi päätellä, oli sen 11SR moottori varustettu erilaisella putkistolla, kahdella Solexin 35 PDSI erillisin ilmapuhdistimin olevilla kaasuttimilla, ja motin puristussuhde oli nostettu 8,8->9,2:teen, verrattuna 1,1S malliin. Tehoa luvattiin 60hv 5600rpm. Välityksenä pyöri 4,125, ja vanteina uudet 5" leveät 13 " halkaisijalla. Sisältä auto oli musta. Mittareista löytyi kierroslukumittari, ja keksikonsolissa sijaitsi myöhäisempien manta SR mallien tapaan kello ampeerimittari ja öljynpainemittari. 0-100 km/h sujui 15 sekunnissa, huippuja auto kelasi 148km/h. Näiden "kiemen" Rallye (mallinimi kokonaisuudessaan L-Coupe, jota kutsuttiin myös Kiemen Coupeksi, Kiemen=kidukset C-pylväässä) mallien tuontimäärä lienee melko vähäinen, ainakaan niistä ei juuri missään kuule. Yksi tällaisista alkuperäisistä Rallye Coupeista on jäsenellämme Jukka K:lla, jonka kallisarvoisten tietojen avulla tätäkin lyhyttä historiikkia kirjoittelen. Mallit laajenevat 1967 esiteltiin uusina malleina 5-ovinen farmari, LS-Sedan, LS-Coupe, uusi Rallye (1,9S koneella, sekä L-että LS korisena) sekä Olympia joka oli 2 tai neliovinen fastback tai LS Coupe. Moottorivalikoima ulottui nyt 1.5S,1.7S,1.9S motteihin, ja Olympiaan sai 11SR, 17S ja 19S moottoria. Varustelu oli hieman runsaampaa, ja mm. kojelauta uudistui. Lisäksi mm. maski, ja lampunkehykset poikkesivat muista Kadetteista. Myös takavalot muuttuivat, pakkivalot oli nyt integroitu niihin, ja Olympiassa valojen väliin tuli alumiinipaneli, kuten isommissa commodoreissakin on. Ajettavuuutta paranneltiin kierrejousin varustetulla taka-akselilla joka oli tuettu pitkittäisin tukivarsin, sekä panhardtangolla. Tämä on se konstruktio joka säilyi mantoissa vuoteen -88 saakka. Turvallisuuspuolella tehtiin muitakin parannuksia, mm. ohjausakseli oli kokoonpainuva, ja tämä jo aiemmin mainittu koetaulu oli ns. pehmustettu… Uuden LS-Coupekorin myötä Rallyeen tuli tämä 19S moottori, 90hv tehoilla, otettu siis -66 tulleesta rekordista, ja myös vaihteisto napattiin uusiin CIH koneisiin ko.mallista. Jarruina takana pyörivät isommat 230mm (9") rummut. Rallyesta löytyi myös tasauspyörästön lukko. (valinnaisvaruste, tosin joissain lähteissä sen kerrottiin olevan vakiovaruste.) 1968 ei juuri muuta ihmeellistä tapahtunut, kuin automaatin (kolmevaihteinen) tarjoaminen 1,7S sekä Olympia (17S ja 19S) malleihin. Suomeen automalleja ei toki tuotu kaikkea mahdollista jota tehtaalta sai, vaan mm. saksalaiselta sivulta ammentamieni tietojen mukaan löytyy myös sedan L 1700S,"kiemen" Coupe 1700S. Car A Van (farkku) 1700S & 1900S sekä Olympia 1700S &1900S, kuten Jukkakin eräässä kirjoittamassaan artikkelissa on maininnut, mutta suomesta ei -68 ilmeisesti saanut kuin LS korista Coupea Rallyena, ja 1,5S malli ei tuollakaan sivulla esiinny, vaan se oli vientimalli, jota siis suomesta ainakin löytyy. Näissä CIH nimetyissä koneissahan käytetään samaa lohkoa, eri porauksella (muutamin myöhemmin tulleilla poikkeavuuksilla, diesel, 22,24 mutta niistä joskus toiste..) ja lohkoissa (lähtökohta mm.1,5-1,6 tai 1,7-1,9)on kaikissa sama sylinteriseinämän vahvuus. Joten 1,5 koneesta ei voi porata 1,9 kokoista konetta. (Opel -1972 ilmoitus) 1969 automaatin sai 11S & 11SR moottoreihin ! Pikkumuutoksia sisustaan, ym. pientä. Joku saksalainen paja värkkäili avoversiota… 1970 Manta-A ja Ascona-A esiteltiin, ja Kadett malleja alettiin karsia Olympia ja LS mallit, lukuunottamatta LS Coupea poistui kokonaan, samoin kuin L-Coupe ja 5-ovinen farkku. 1,7 kone tippui pois, 1900S jäi vain Rallyen varusteeksi, ja LS Coupeen sa 11SR konetta. Muutamia vuosia myöhemmin myös 1,5S kone tippui pois, ja tämä 1,1S kone jäi sitten kummittelemaan opelharrastajien keskuudessa C-malleja myöden (tosin se kasvatettiin 1,2 litraan..) tuttu rautamöhkäle. Siihen on muuten saatavana jakopään muutossarjaa h a m m a s h i h n a l l e . . . . Sähköt olivat jo hitusen paremmalla tasolla, vaihtovirtalaturi josta mm. H ei muistanut irroittaa tappia ;-) tuli vakiona kaikkiin malleihin. 1971-1973 11SR tipahti pelistä pois, 11S (50hv) muuttui 12S malliksi (60hv), ja tehtiin pientä faceliftiä mm.maskien muuttamisella kaikista malleista rallye tyyppisiksi. Viimeinen uutuus oli 12S Rallye LS Coupe korilla, ja jostain tupsahti myös Kadett Sport, 2-d Sedan 12S koneella ja Rallyen mittaristolla. (Sport:ia sai myös 19S-koneella) -73 kesäkuussa B-mallin korvasi tuttuakin tutumpi C-malli.
Saksasta sentään löytyy joitain pajoja jotka osia toimitavat, mutta niiden istuvuus ei aina ole sitä parhainta mahdollista. Peltolöytöjä tekee kun poistuu taajama-alueelta vaihtelevin menestyksin, osa on todella lahonneita, ja joskus saattaa löytää herkullisen alkuperäikuntoisen kohtuuvaivalla jopa entisöitävän laitteen. Hintahaarukka on 0 markasta ylöspäin, tosin rakennettuja sitten on tonneista kymppitonneihin asti. Autoa näkyy raiskattuna käsittämättömillä virityksillä, sekä maukkaasti toteutetuin muutoksin tehtynä, joista yhtenä voisin mainita erään C20XE koneella varustetun Farmarin. Sitten on hienoja alkuperäiskunnossa olevia malleja. Mutta suurin osa jokapäiväisessä liikenteessä palvelevia ratsuja. Vaikeampi homma onkin sitten löytää alkuperäinen Rallye, L tai LS korisena moottorista riippumatta. Myöskään 5-d farkkuja ei kovin pyöri, kuten alkuvuosien LS ja 4-d Sedanit, sekä Olympia alkaa olla vaikeasti tavoitettavia. Tyyppiongelmat murhekohteineen ovat myös tulleet varmaan tutuiksi, mm. liian pieni kone (11) olemattomat jarrut(rumpujarruversio), kytkin oikkuilee, lämmityslaite yrittää tuskissaan hönkäillä, lokasuojat ruostuu, voimansiirto kertoo olemassaolostaan, mutta siltikin vehkeet kestävät jopa satojatuhansia ennen moisiin oireisiin pääsyä. Muu voimansiirto laakerit, nivelet. Ym kestää kauan. Isompitekniikkaiset ovat osoittautuneet vieläkin kestävämmiksi, koria lukuunottamatta. Autolla on myös melkoinen kilpailuhistoria, mutta siitä joskus myöhemmin lisää.
Lähteet: TM 65-73. Mobilisti-artikkeli By Jukka K, GM, GM kirjallisuus vuodelta -70 sekä Jukka K, joka antoi luvan käyttää kirjoittamaansa tekstiä. Jyrki S
|
||||||||||||||
