Mitähän liki 30 vuotta sitten tämän Ascona A-L mallin ostaneella henkilöllä mahtoikaan olla ajatuksissa hänen hypätessään mustalle kangaspenkille, tartuessaan rattiin ja startaessaan tuolloin voimanpesäksi kutsutun uutukaisensa moottoria ja punoessa suurehkoa ohjauspyörää mutkan tullessa vastaan.

Hämmästeltyään kenties yllättävän tilavan tavaratilan kokoa ja kenties todettuaan kuinka erinomaisen hyvin autosta näkee taakse peruutettaessa verrattuna paholaiskalaksikkin kutsuttuun sisareensa Mantaan.

Kenties ajatus kääntyi autonhoitoon ja eri vahatuotteisiin tai kenties pois työkuvioista leppoisalle lomamatkalle jolle 90 hevosvoimaisella Asconalla lähtisi mielellään. Matkantekoa ei haittaisi kohtuullisena pysyvä alle 8 l kulutus tasaisella 80 km/h nopeudella, eikä alla olevilla 165 SR 13 renkailla tarvinnut pelätä sorateitäkään..päinvastoin autolla kykenisi mukavasti suorittamaan nelipyöräluisussa muutamia lanatun soratien mutkia.

Tällaisella perheautolla pärjäisi jo Mantallekin, ja vielä lähes 30 vuoden kuluttuakaan ei tilanne ole muuttunut.

Kestotesti, se olisi ollut sinänsä väärä 'otsikko' tälle jutulle, emme nimittäin voi todeta mitä osia autoon on vaihdettu aikaisemmin, mutta kesän 2001 ja 187 000km takana olleen kilometrin jälkeen auton käytännössä toinen (papereiden mukaan kolmas mutta yksi omistaja käytännössä möi auton heti eteenpäin.) omistaja Sami J on nyt ajanut autonsa mittariin jo 218 000 km. Tämän ikäiselle autolle normaalein huoltotoimenpitein kunnossapidetystä autosta voisi siltikin kertoa että 'kestotesti' olisi onnistunut.

Mutkia matkalla ei ole ollut paljoa. Auton aikaisempi omistaja on selkeästi vaalinut auton tehdasasua ja pitänyt vielä huoltovälitkin suurinpiirtein oikeina. Jossain vaiheessa auto oli maalattu kertaalleen. Vaihdettavien osien listalle on päässyt ainoastaan startti, akku ja normaalit kärjet ym. kulutusosat. Auton alustassa ei tähänkään päivään mennessä ole suurempia sanottavia ilmennyt, ainoastaan  oikeaan takakaareen/helmaan hitsattiin hieman peltiä. Selkeästi autonhoidosta on pidetty huolta. 

Koetaulussa jopa radion paikka on rei'ittämätön. Auto on edelleenkin kuten vuonna 1973. Ja sen aistii heti ratin taakse hypätessään ja tutkiessaan autoa. Mantasta tutuksi tullut mittaristo on edessä, mutta ilman puukuviojäljitelmää ollen kokonaan musta. Musta linja jatkuu keskikonsolista ovipaneeleihin aina lattiamattoa myöden, ja välille jäävät tietty jo ne mainitut mustat kangasverhoillut penkit.   Takapenkkiläisillä on hulppeat oltavat ja näköaloja moneen suuntaan. Valkoinen kattoverhous keventää mustaa yleisasua, ja suurista ikkunoista näkee hyvin ulos, toisin kuin sporttisemmasta sisarestaan mantasta. Verhoukset ovat todella asiallisessa kunnossa ja kaikki ikkunoiden tiivisteet ym. ovat pysytelleet aikojen saatossa tiiviinä eikä vettä tule mistään. Kojetaulun kaikki katkaisijat tietty toimivat moitteetta, oikeastaan eniten kulumisen merkkejä näyttävät alkuperäiset (tai jostain sieltä ajalta) olevat kuramatot. Entisöimätöntä matkustamoa 30 vuoden takaa.   Tavaratilaa on. Matkalaukkuja on  kuljetettu kesän kerhotapahtumissa ja mukana seilaa edelleen aikakauden työkalut asianmukaisessa laukussa.  Konehuone 200 000km jälkeen.  Moottoritila on avara, huoltaminen on helppoa. Takana useita öljyjen ja tulppien sekä suodattimien vaihtoja, osat oikeilla paikoillansa vesipesun silloin tällöin ylleensä saaneena.     Tilat viidelle matkalaukulle? Mutta miltä auto oikein tuntuukaan?  Eron uuteen autoon tietty tuntee, kuljettajan penkin jousituksesta on hieman jännitykset kadonneet, ja kaarteissa tahtoo siis hieman kallistua mukana.  Iskunvaimennus on asianmukaisessa kunnossa joten edelleenkin autolla uskaltautuu sorateillekkin ja nykyajan rengastuksella maantieominaisuudet ovat positiivisesti yllättävät. Pidemmälle matkalle uskaltaisi lähteä huoletta. Jarrut toimivat moitteettomasti eivätkä vaadi edes suuria poljinvoimia normaaliajo-olosuhteissa jolloin leppoisuutta tietysti kaipaa eniten. Ylimääräisiä suhinoita tai kitinöitä ei kantaudu ja rengasäänetkin ovat senverran kurissa ettei korvat puudu pidemmälläkään matkalla. Tuttuna äänenä tyypillinen 60-70 lukulaisten moottorin murina on alkuperäiskuntoisessa Asconassa pieni, vaikkei autossa äänieristyksiä mitenkään paljoa olekkaan. Konehuoneen alkuperäisten vaimenninlevyjen paikallaan olon huomaa selkeästi. Tulevaisuudessa auto tullaan entistämään ja senjälkeen sille suodaan vain mukavia kesäisiä vilvoitteluhetkiä vaikkapa sopivien tapahtumien merkeissä. Kaveriksi Samin Asconalle on olemassa myös Voyager malli jonka entistämis aste ei kenties tule olemaan aivan samanlainen. "Ascona on luotu nykypäivän liikenteeeen; se on ketterä, nopea ja helppo ajaa. Puhtaat linjat, pienet ulkomitat, suuret ikkunapinnat ja matala vyötärölinja. Hyvä näkyvyys joka suuntaan sekä pieni kääntösäde ovat Asconan tunnunomaisia piirteitä. Maskin musta maalaus poistettiin kokonaan muun alueen kiilloitusta varten.. Puhdistus sujui maalin- poistoaineella ja uusi 'satiini' sävy pääsee paikallensa takaisin myöhemmin. Nerokkaan pyöränripustuksen ansiosta ajo-ominaisuudet ovat loistavat ja tekevät Asconan ajamisen helpoksi kaikissa tieolosuhteissa. Opitte nopeasti hallitsemaan Asconanne ja ystävyytenne lujittuu joka kilometrillä"

Malli:	Opel Ascona A-L 1900 S vuodelta 1973
Moottori:
	Eteen, pitkittäin sijoitettu 4-sylinterinen nelitahtinen rivimoottori
	Sylinteritilavuus 1879 cc
	Iskusuhde 0,75 Sylinterimitat 93,0x69,8 (poraus/isku)
	Puristussuhte 9:1
	Suurin teho DIN 90hv/5100 r/min / Ominaisteho 47,4 hv/l
	Keskimääräinen männänopeus.11,9m/s/5100 r/min
	Kaasuttimena vaiheittain toimiva Solex 32 DIDTA-4
Voimansiirto:
	Levyjousellinen kuiva yksilevykytkin.
	Lattiavaihteinen (4) täysin synkronoitu vaihteisto
	Hypoidivetopyörästö 3,44 välityssuhteella.
	Kokonaisvälityssuhteet: 1-> 11,792 2->7,417 3-> 4,699 4-> 3,44 ja pakki->11,410
Alusta
	Rakenne: Itsekantava teräskori.
	Etujousitus: Erillinen etujousitus; poikittaiset alatukivarret ja poikittaiset kolmionmuotoiset ylätukivarret, kierrejouset ja kallistuksenvaimennin.
	Takajousitus: Jäykkä taka-akseli; kaksi eteensuunnattua pitkittäistä tukivartta, Panhard-tanko, kierrejouset ja kallistuksenvaimennin.
	Iskunvaimentimet; Putkimalliset nesteiskunvaimentimet edessä sekä takana.
	Jarrut: Kaksipiirinestejarrut; edessä levy- ja takana rumpujarrut, jarrutehostin, mekaaninen takapyöriin vaikuttava seisontajarru, jarrulevyjen halkaisija 238mm ja jarrurumpujen läpimitta 230mm.
	Pyörät; Neljällä pultilla kiinnitetyt teräslevypyörät (festival) vannekoko 5 J x 13"
	Rengaskoko 165 SR 13 (nyt 175/70/13)
Kori ja Varusteet
	Korimalli; Kaksiovinen Sedan
	Rekisteröity viidelle hengelle (Suomessa)
	Verhoilu; Istuimet kangasta muovireunuksin, ovet, seinä ja katto muovia, kumimatot edessä ja takana, muovimatto matkatavarasäiliössä.
	Lämmityslaite; Raitisilmalämmityslaite: kolme säädintä, portaattomasti säädettävä puhallin, kaksi raitisilmasuutinta ja läpituuletusjärjestelmä.
	Lasinpyyhkimet; Kahdella nopeudella toimivat sähkökäyttöiset lasinpyyhkimet.
	Lasinpesulaite; Yhdellä kaksiossuuttimella varustettu sähkökäyttöinen lasinpesulaite. Pesulaitetta käytettäessä käynnistyvät pyyhkijät automaattisesi 5-6 pyyhkäisykertaan.
	Mittarit; Nopeusmittari 20-200km/h satametriosoituksella avrustettu matkamittari, polttoainemittari, jäähdytysnesteen lämpömittari ja kello.
	Varoitusvalot; Lataus, kaukovalot, suuntavilkut (1kpl), ja varoitusvilkkujärjestelmä.
	Työkalusarja; Nosturi, pyöränmutteriavain, ruuvitaltta ja ristipääruuvitaltta.
	Muut varusteet; Kaksi sivulle kääntyvää pehmustettua häikäisysuojaa, hansikaslokero, hattuhylly, neljä kyynärnojaa, tukikahva, kaksi tukisilmukkaa, kolme tuhkakuppia, savukkeen sytytin, ovikatkaisimella varustettu sisävalo, kaksi peruutusvaloa, kaksi vaatekoukkua, ehostuspeili, säädettävät etuistuinten selkänojat, yksiavainjärjestelmä ja muut katsastusvarusteet.

 

  

Kuvat/Teksti © Jyrki S	Paluu..

---